Koiran ravitsemus hierojan näkökulmasta

Koirahierojakoulutuksen kirjallinen lopputyö

• JOHDANTO

Koiran kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perusta on sen ravitsemus ja ruuansulatus. Koiran ruokinta vaikuttaa sen tuki- ja liikuntaelimistöön koko sen elinkaaren ajan, alkaen sikiövaiheesta. Ravitsemuksella on vaikutus myös ihoon ja karvaan.

Koiran hieronta on paljon muutakin kuin lihashuoltoa. Hieronta kiihdyttää aineenvaihduntaa, jolloin kehosta poistuu kuona-aineita. Hieronta parantaa ja kiihdyttää ruuansulatusta sekä auttaa tärkeiden ravintoaineiden kulkua verenkiertoon, jolloin koiran kehon on mahdollista käyttää hyödykseen ravintoaineet täysimääräisesti. Ruuansulatuksen kautta hieronta voi näin auttaa koiran tuki- ja liikuntaelimistöä vahvistumaan luuston ja lihaksiston saadessa tarvitsemiaan ravintoaineita paremmin.

Monien tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä iho-ongelmien taustasyyt saattavat liittyä ravitsemukseen. Näihin ongelmiin liittyviä havaintoja tehdessään koirahierojan on hyvä osata kysyä omistajalta koiran ruokintatavoista ja auttaa tarvittaessa koiran omistajaa ravitsemuksellisissa asioissa.

Ravitsemuksen asiantuntemus auttaa koirahierojaa opastamaan koiran omistajaa myös oikeanlaiseen energiantarpeeseen, jos hieroja huomioi koiraa käsitellessään koiran ylipainon tai aliravitsemuksen.

Valitsin lopputyöni aiheeksi ravitsemuksen, koska suoritan hierontakoulutuksen rinnalla luonnonvaratuottajan perustutkintoa tavoitteenani etupäässä keskittyä luonnonmukaisiin ja -varaisiin koirien hyvinvointituotteisiin, niin sisäisiin kuin ulkoisiinkin. Minua kiinnostaa kehittää ja tuottaa sellaisia luonnonvaraisista kasveista valmistettuja täydennysrehuja, jotka ovat hyödyllisiä koiran perusruokinnan lisänä. Esimerkkinä nokkonen, joka on niin koiralle kuin ihmisellekin hyvä kuidunlähde, joka sisältää samalla runsaasti vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita.

Lisäksi olen kiinnostunut hieronnan vaikutuksista ruuansulatukseen, aineenvaihduntaan ja verenkiertoon ja sitä kautta tämän kokonaisuuden vaikutuksista koiran hyvinvointiin ja elämänlaatuun.

• RAVITSEMUKSEEN LIITTYVIÄ ONGELMIA

• Tuki- ja liikuntaelinsairaudet

Ortopedisiä eli tuki- ja liikuntaelinsairauksia potee lemmikeistä noin 10 %. Ortopedisiä sairauksia ovat esimerkiksi lonkkavika eli lonkkaniveldysplasia, osteokondroosi eli luun ja ruston kasvu- ja kehityshäiriö, selän välilevysairaus ja nivelrikko. Moniin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyy perinnöllinen alttius. Alle vuoden ikäisistä koirista tuki- ja liikuntaelinongelmista kärsii jopa neljännes, ja 20 %:lla näistä ongelmista saattaa olla ravitsemuksellinen taustasyy.

Alle 6 kk:n ikäinen koiranpentu ei pysty säätelemään suolistostaan imeytyvän kalsiumin määrää, toisin kuin aikuinen koira, joten pennulla ravinnon mukana tulevasta kalsiumista imeytyy aina vähintään 40–80 %. Jos pentu saa ravinnostaan liikaa kalsiumia, pennun kasvu nopeutuu mutta luiden luutuminen häiriintyy. Kalsiumin puutos taas johtaa siihen, että luusto ei mineralisoidu kunnolla ja luiden massa jää pieneksi – luut ovat heikkoja. Kalsiumin ja fosforin suhde ruokavaliossa on pennun kasvulle myös oleellinen, ja suhde muuttuu koiranpennun ensimmäisen elinvuoden aikana.

Ruokinnan näkökulmasta koiran optimaalisessa kasvussa sekä niiden tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ennaltaehkäisyssä, joita ravitsemuksella voidaan ennaltaehkäistä, oleellisia asioita ovat sopiva energian- ja ravintoaineiden saanti, koiran oikea ja sopiva kuntoluokka, sopiva kalsiumin ja fosforin saanti ja suhde, sekä D- ja A-vitamiinit. Pennun nopea kasvu, pennun ylipaino, rotu ja yli 25 kg:n aikuispaino ovat riskitekijöitä luun ja ruston kasvu- ja kehityshäiriöille.

• Iho-oireet

Koiran iho-oireet voivat johtua useista eri tekijöistä ja usein ovatkin monen tekijän summa. Yhtenä syynä voi olla allerginen reaktio jollekin ruoka-aineelle. Usein allergista reaktiota aiheuttaa vehnä (ja yleensäkin kaikki viljat), riisi tai jokin tietty proteiini, kuten naudanliha, mutta allergeeni voi olla ihan mikä tahansa proteiinin lähde, jota koira on syönyt.

Ongelmaiho hyötyy tietyistä lisäravinteista. Tärkeimpiä ovat sinkki, seleeni ja A-, E-, B- ja C-vitamiinit. Myös hyvälaatuiset rasvahapot ovat välttämättömyys ihon hyvinvoinnille. Kalaöljy on koiralle lihansyöjänä luonnollisin valinta. Hyviä kasvipohjaisia öljyjä ovat vehnänalkioöljy, pellavansiemenöljy ja kylmäpuristettu hampunsiemenöljy.

• Ylipaino/aliravitsemus

Koiran energiantarve on yksilöllinen, ja muuttuu sen kasvaessa pennusta aikuiseksi ja edelleen sen ikääntyessä. Suuremman rodun pennut tarvitsevat suhteessa hieman vähemmän energiaa ja rasvaa kuin pienempien rotujen pennut. Koiran ylipaino on haitallista ja johtuu suoraan siitä, että se saa ravinnostaan liikaa energiaa tarpeeseensa nähden. Olosuhteiden muuttuessa ravinnon tarve vaihtelee ja ruuan määrää on muutettava suhteessa koiran liikkumiseen.

Myös liiallinen proteiininsaanti voi olla haitallista koiralle. Keho muuttaa ylimääräisen proteiinin lihasten sijaan rasvaksi, joka kertyy kudoksiin.

Ylipainoisuus on yleisin lemmikkien ravintoperäinen sairaus. Ylipaino rasittaa koiran tuki- ja liikuntaelimistöä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä, myös sokeritaudin riski kasvaa. Ylipaino laskee koiran elämänlaatua ja lyhentää sen elinikää. Lisäksi anaalirauhasvaivat ovat tyypillisiä ylipainoisilla koirilla.

Koiran ylipainon ennaltaehkäisy on huomattavasti helpompaa kuin sen laihduttaminen.

Koiran laihtuminen voi johtua joko siitä, että sille tarjotaan liian vähän tai liian ravintoköyhää ruokaa tai että se kärsii ruokahaluttomuudesta.

Ruokahaluttomuus ei ole sairaus, vaan oire. Se esiintyy usein sivuvaikutuksena yhdessä muiden vaivojen kanssa. Sairastuneet koirat laihtuvat vähitellen. Ruokahaluttomuuden taustalla voi olla stressi, hormonaalinen tasapaino, syömisen aiheuttama kipu suussa tai taustalla olevat muut sairaudet.

Jos koira syö vain herkkuja, niin yleensä syy on, että se on tajunnut saavansa jotain herkullisempaa, jos se vain odottaa tarpeeksi kauan. Jotkut koirat malttavat odottaa useita tunteja vain saadakseen haluamansa herkun – ja yleensä menestyksekkäästi.

Jos koiran ruokavalio ei tarjoa tarpeeksi proteiinia, elimistö ottaa sen lihaksista, mikä heikentää koiran terveyttä ja jaksamista. Lihakset kuihtuvat, koira altistuu sidekudos- ja jännevammoille, joiden lisäksi koiran hemoglobiini ja kupariarvot laskevat.

• RAVINTOAINEIDEN OIKEA MÄÄRÄ JA SUHDE

Koira tarvitsee rasvoja, proteiineja, hiilihydraatteja, vitamiineja, kivennäisaineita ja vettä nauttiakseen pitkästä ja terveestä elämästä. Ratkaisevaa on, että koiran ravintoaineet saadaan päivittäisestä ruoasta ja oikea määrä oikeassa suhteessa. Yksilölliseen ravinnon tarpeeseen vaikuttaa koiran ikä, koko ja paino sekä aktiivisuus ja mahdolliset sairaudet. Elintärkeiden ravintoaineiden ihanteellinen saanti pitää koiran elimistön terveenä, vahvistaa kestävästi sen vastustuskykyä ja ehkäisee siten sairauksia. Tärkeät koiran ravintoaineet huolehtivat siitä, että sen kehossa tapahtuvat aineenvaihduntaprosessit toimivat moitteettomasti. Niihin kuuluvat muun muassa lihasten rakentaminen, karvan sekä iho- ja verisolujen uusiutuminen, tärkeiden hormonien ja entsyymien tuotanto ja elinten regenerointi.

• Rasvat

Rasva edistää aineenvaihduntaa ja toimii kantajana rasvaliukoisille A-, D-, E- ja K-vitamiineille, jotka keho voi vain rasvan ansiosta liuottaa ja hyödyntää. Korkealaatuiset öljyt, joissa on runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja, ovat välttämättömiä eläimen terveen aineenvaihdunnan kannalta. Niitä on ennen kaikkea kalaöljyissä, mutta myös kasviöljyissä, kuten auringonkukkaöljyssä tai rypsiöljyssä.

Liian vähäinen omega-3- ja omega-6-rasvahappojen saanti voi johtaa monenlaisiin häiriöihin koiran elimistössä. Energiatason aleneminen, aineenvaihduntasairaudet, iho- ja turkkiongelmat sekä heikentynyt vastustuskyky voivat olla seurauksia välttämättömien rasvahappojen puutteesta. Omega 3 ja omega 6 rasvahappojen pitää olla tasapainossa. Jos koira saa omega 6 rasvahappoja liiaksi suhteessa omega 3:een elimistö pitää yllä tulehdustilaa, josta voi johtua esimerkiksi iho-ongelmat.

Sairauden oireet, kuten maksan liiallinen rasitus tai sydän- ja verenkierto-ongelmat viittaavat sen sijaan liialliseen huonojen rasvojen saantiin.

• Proteiinit

Proteiinit, eli valkuaisaineet ovat lihasten voimistamisen kannalta tärkein yksittäinen ravintoaine. Lihansyöjälle paras vaihtoehto on aina eläinperäinen proteiini, sillä siitä koira saa tarvittavat aminohapot ja se sulaa koiran elimistössä paremmin, kuin kasviperäinen proteiini. Proteiinit rakentuvat aminohapoista, jotka ovat välttämättömiä solujen muodostumisen kannalta. Luonnosta on löydetty noin 20 erilaista aminohappoa, joista koiralle välttämättömiä on 10, jotka on saatava ravinnosta.

Lihasta saatava proteiini tuottaa myös energiaa, mutta toimii pääasiallisena lihasten rakennusaineena. Valkuaiset korjaavat sekä ylläpitävät lihasmassaa ja auttavat rakentamaan lihaksistoa.

Koiran proteiininlähteen, eli lihan laadulla ja lajilla on merkittävä vaikutus siihen, ovatko proteiinit helposti hyödynnettäviä. Lihasliha, sydän, kala ja kananmuna ovat hyvin sulavia proteiininlähteitä.

• Hiilihydraatit

Hyödylliset hiilihydraatit ovat polysakkareiden yhdistelmä, ja niitä esiintyy esimerkiksi monenlaisissa viljanjyvissä, perunoissa, täysjyväjauhoissa, täysjyväriisissä ja myös erilaisissa vihanneksissa. Huonot hiilihydraatit koostuvat puolestaan suuresta määrästä mono- tai disakkarideja, ja niitä tulisi ehdottomasti välttää koiran ruokavaliossa. Näitä ovat esimerkiksi sokeri, tärkkelys ja vaaleat jauhot.

Hiilihydraateista glukoosi on välttämätöntä aivoille. Aikuinen koira ei tarvitse glukoosia ravinnosta, koska sen maksa pystyy valmistamaan sitä itse. Koiran maksa pystyy muodostamaan C-vitamiinia glukoosista.

• Vitamiinit

Vitamiinit jaetaan rasvaliukoisiin ja vesiliukoisiin. Rasvaliukoiset vitamiinit vaikuttavat solukalvoihin ja ne voivat varastoitua kehoon. Jotta rasvaliukoiset vitamiinit imeytyvät, tarvitsee syötävässä ruuassa olla rasvaa. Vesiliukoiset vitamiinit eivät varastoidu. Rasvaliukoisia vitamiineja ovat A, D, E ja K-vitamiinit. Vesiliukoisia ovat C vitamiini ja B-ryhmän vitamiinit.

• A-vitamiini

A-vitamiini on voimakas antioksidantti, joka suojelee soluja ja vahvistaa immuunipuolustusta. Se estää ihon kuivumista ja suojelee epiteelisolukkoa. Epiteelisolut suojelevat kudoksia ja elimiä. A-vitamiini vaikuttaa myös luuston terveyteen.

Koira saa A-vitamiinia parhaiten maksasta. Myös munuaisissa ja kananmunan keltuaisessa on runsaasti A-vitamiinia.

• D-vitamiini

D-vitamiini vaikuttaa kalsiumin ja fosforin imeytymiseen ja siten luuston kuntoon. D-vitamiini vaikuttaa lähes kaikkien solujen toimintaan ja tukee immuunipuolustusta.

Hyviä D-vitamiinin lähteitä ovat silakat, kananmuna ja kalanmaksaöljy.

• E-vitamiini

E-vitamiini lisää lihasten hapenottokykyä, parantaa immuunivastetta ja suojaa soluja hapettumisstressiltä. E-vitamiini estää rasvojen hapettumista (eli härskiintymistä) iholla ja elvyttää solunmuodostusta. Mitä rasvaisempaa ruokaa koira syö, sitä enemmän tarvitaan E-vitamiinia.

Vehnänalkioöljy on koiralle hyvä E-vitamiinin lähde. Samalla siitä saa tärkeitä rasvahappoja.

• K-vitamiini

K-vitamiini tukee yhdessä D-vitamiinin kanssa luuston muodostumista ja toimii veren hyytymisessä. Koiran suolistobakteerit pystyvät valmistamaan K-vitamiinia itse. K1 muotoa eli fyllokinoneja saadaan vihreistä kasviksisista, kuten parsakaalista ja ruusukaalista. K2 muotoa eli menakinoneita saadaan eläinperäisestä ruuasta, kuten maksasta, munuaisista ja kananmunasta.

• C-vitamiini

C-vitamiini on antioksidantti. Se suojaa muita vitamiineja hapettumiselta. Koira kykenee itse valmistamaan tarvitsemansa C-vitamiinin maksassa, joten sen saaminen ravinnosta ei välttämättä ole tarpeen. Voimakas stressi ja varsinkin suolistoalueen sairaudet voivat kuitenkin lisätä ulkopuolisen C-vitamiinin tarvetta.

C-vitamiinia tarvitaan kollageenin muodostumiseen. Kollageeni on valkuaisaine, joka antaa kudokselle vetolujuuden. C-vitamiinilisä onkin hyvä tuki sidekudosongelmien hoidossa.

Hyviä luontaisia C-vitamiinin lähteitä ovat tyrni, mustaherukka ja ruusunmarja.

• B-ryhmän vitamiinit

B-ryhmän vitamiineja on useita, B1 (tiamiini), B2 (riboflaviini), B3 (niasiini), B5 (pantoteenihappo), B6 (pyridoksaalifosfaatti), B7 (biotiini), B9 (folaatti) ja B12 (kobalamiini).

B-vitamiinit tukevat hermoston ja lihaksiston toimintaa ja ovat tärkeitä energia-aineenvaihdunnalle.

Pitkään jatkunut stressi, kova fyysinen rasite ja yksipuolinen ruokavalio lisäävät B-vitamiinien tarvetta.

B-vitamiineja koira saa lihasta, sisäelimistä ja kananmunan keltuaisesta.

• Kivennäisaineet

Kivennäisaineet jaetaan hivenaineisiin eli mikrokivennäisiin (rauta, kupari, sinkki, mangaani, kobaltti, jodi, seleeni, fluori) ja makrokivennäisiin (kalsium, fosfori, magnesium, natrium ja kalium).

• Hivenaineet eli mikrokivennäiset

Rauta on hivenaine, joka sitoo happea veressä ja kuljettaa sitä lihaksissa. Rauta tarvitsee kuparia imeytymiseen ohutsuolessa. Sinkki on A-vitamiinin kantaja, ja on tärkeä ihon hyvinvoinnille. Mangaani osallistuu luiden ja ruston muodostumiseen, erityisesti nivelrikkoiset koirat hyötyvät.

Hyviä raudan lähteitä ovat maksa ja merilevä, sinkkiä saa vehnänalkiosta, lihasta ja luusta, kuparia maksasta ja täysjyvätuotteista, mangaania viljoista ja siemenistä.

• Makrokivennäiset

Makrokivennäiset ovat tärkeitä esimerkiksi luustolle ja hermoston, sydämen ja lihasten toiminnoille sekä verenhyytymisen (kalsium) kannalta.

Kalsium ja fosfori osallistuvat luuston ja hampaiden rakentumiseen, sekä toimivat erilaisten entsyymien aktivoijina. Ne toimivat osana veren kuljetuskomponentteja. Kalsiumin ja fosforin oikea suhde on erityisen tärkeä etenkin jättirotuisten pentujen kasvussa.

Magnesium vaikuttaa hermo-lihasimpulssien syntyyn ja lihasten hermotukseen, sekä luustoon.

Koira saa yleensä makrokivennäisiä tarpeeksi, koska niiden lähteitä ovat liha, luut, maksa ja kala.

• Vesi

Vesi hoitaa kehossa olennaisia tehtäviä: se liuottaa ruoka-aineita ruoansulatuskanavassa ja kuljettaa ravintoaineita veren kautta kudoksiin. Lisäksi veden avulla kehon myrkyt poistuvat virtsan kautta. Jotta nämä toiminnot voivat toimia moitteetta, päivittäinen vedentarve on noin 5–60 ml vettä yhtä kiloa koiran painoa kohden. Tämä nyrkkisääntö on karkea, ja se voi vaihdella paljonkin erilaisista tekijöistä riippuen (esim. lämmin ulkolämpötila, runsas liikunta).

Ilman vettä ravintoaineet eivät voi vaikuttaa oikealla tavalla, ja siten veden puutos on vaarallisempaa kuin mikään muun ravintoaineen puute.

• HIERONNAN VAIKUTUS AINEENVAIHDUNTAAN
• Kuona-aineiden poistuminen kehosta

Hieronnan yksi tärkeimpiä tehtäviä on lisätä aineenvaihduntaa eli saada liikkeelle kehossa olevat haitalliset kuona-aineet. Kuona-aineet lähtevät liikkeelle ja poistuvat pikkuhiljaa kehosta, jonka seurauksena ravintoaineet ja happi pääsevät paremmin lihaksiin ja aivoihin.

Kuona-aineet ovat aineenvaihdunnan tuloksena syntyvää jätettä. Elimistöön kertyy ympäristöstä erilaisia myrkkyjä ja elimistö itse tuottaa kuonaa. Munuaiset suodattavan sen läpi virtaavasta verestä kuona-aineina ja erittävät ne virtsana. Keuhkot poistavat elimistöstä hiilidioksidia ja muita kaasumaisia kuona-aineita. Maksa hajottaa ja poistaa elimistöön joutuneita vaarallisia aineita sekä lääkeaineita. Proteiinien hajottamisessa syntyvä typpi on elimistölle haitallista ja se poistuu virtsassa.

Erilaisten tulehdusreaktioiden seurauksen kudokseen virtaa kudosnestettä; kudospaine kasvaa ja kudoksen hapensaanti huononee. Hapen avulla muodostettu energia ei tuota kuona-aineita kovinkaan paljon, mutta ilman happea muodostettu energia tuottaa sitäkin runsaammin. Kudosten hapensaannin heikentymisestä seuraa maitohapon ja hiilidioksidin kerääntyminen kudokseen mikä taas aiheuttaa kudoksen happamoitumista eli pH:n laskua.

• Hapen ja ravinteiden kuljetus kudokseen

Hapen ja ravinteiden vaihto kudosten ja veren välillä hiilidioksidiin ja kuona-aineisiin tapahtuu hiussuonistossa. Hieronta laajentaa ja avaa hiusverisuonia, jotka ovat suorassa kontaktissa elimistön solujen kanssa. Hapen ja ravintoaineiden pääsy elimistöön lisääntyy tehostuneen verenkierron myötä. Hieronta edistää luuston, nivelten ja lihasten tarvitsemien ravintoaineiden siirtymistä niiden hyödyksi.

• Ihokudoksen uusiutuminen

Parantunut verenkierto lisää ravintoaineiden pääsyä myös ihokudokseen, jolloin ihokudoksen uusiutuminen edistyy. Iholle hyödylliset ravintoaineet kulkeutuvat kiihtyneen verenkierron avulla ihokudokseen.

• Stressin rauhoittuminen

Stressireaktiossa verisuonet suuriin lihaksiin laajenevat, samaan aikaan toiset suonet supistuvat, jolloin osa kehosta joutuu pärjäämään vähemmällä hapella ja ravintoaineilla. Myös stressissä on siis pohjimmillaan kyse aineenvaihdunnasta, johon hieronnalla voidaan vaikuttaa.

LÄHTEET:

roviopetfoods.fi, asiantuntijaeläinlääkäri Noora Sjögren

zooplus.fi

dreampetstore.com

www.kivuton.fi

koiranelo.fi

lihasjumi.fi

www.jalatja.fi

Koirahierojakoulutus: koiran ruokinta, Anne Kortekangas